sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Painolasti

Jos petyn taas
ja painolasti kasvaa
En halua tietää
mitä vuodet tuo tullessaan.

Vellon säälissä, omassani
En ole varma haluanko sinne ketään kanssani.

Yön lapsi on sielu
jonka ainut aito rakkaus
on Kuu.

Se ei jätä, ei hylkää
vaikka toisinaan se liian tiukasti otteessaan pitää.

3 kommenttia:

  1. Nää on aivan upeita! Kirjotat tosi hyvin ja jotenkin nää helpottaa jopa mun ahdistusta. En tiedä.

    Ps. Mun lempiruokani on kananugetit ;)

    VastaaPoista
  2. Hirmu kauniita runoja. Puet kyllä hyvin sanoiks noita asioita! Tää on mun suosikki, nää kaikki on kyllä aivan mahtavia.

    VastaaPoista
  3. Silja, et tiiäkkään miten hieno kuulla että nämä vaikuttaa johonkuhun tuolla lailla :D
    anonyymi, kiitos paljon :)

    VastaaPoista